Oikomiskojeen kiillostusta

Teemun uratarina 2011-2023

Valitettavasti jouduimme luopumaan Teemun 12-vuoden työurasta Viphampaassa tammikuussa 2023. Tuntuu todella haikealta, mutta samalla hienolta kuulleessamme hänen uusista suunnitelmistaan. Unelmista, jotka on tehty toteutettavaksi. Kuten Teemu sanoi: ”Once in a lifetime mahdollisuus ja silloin pitää tarttua tilaisuuteen”.

Esitimme vähän kysymyksiä Teemulle ja pyysimme kirjoittamaan ajatuksiaan liittyen Viphampaassa elettyyn aikaan. Teemu on myös ollut monipuolisesti mukana hammasteknisellä alalla niin vapaaehtoistoiminnassa kuin koulutuspuolellakin. Koko tarina luettavissa alla.

Herkistymisiä ehti Teemun viimeisien työpäivien aikana tulla puolin ja toisin. Meille Viphampaassa ja useille hammaslääkäreillä jäi super hyviä muistoja yhteistyöstä Teemun kanssa. Erittäin ammattitaitoinen hammasteknikko, mukava työkaveri, kertoo hauskoja juttuja ja osaa olla hyvä opettaja.

Tulevalle matkalle Mikon saatesanat: Onnea apurahasta! Saat hienon mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää ekologisesti kestävää elämänmuotoa. Olet aina tervetullut hammashommiin takaisin!

Täällä jatkuu Teemun unelma ja uudet hommat!

https://www.instagram.com/roskapaiva/

 

Moikka!

Viphammas oli mulle rakas työpaikka siitä lähtien kun aloitin työt siellä 12 vuotta sitten päättyen tämän vuoden tammikuuhun.

Opiskellessani hammasteknikoksi 2008 – 2011, unelmani oli päästä tekemään oikomiskojeita ja näin kävikin, kun pääsin opiskelun kolmantena vuotena harjoitteluun Viphampaalle Espoon Tapiolaan. Olin harjoittelupaikasta ikionnellinen ja vielä onnellisempi kun harjoittelun jälkeen pääsin tekemään töitä ”Vippiin” tuntityöläisenä koulun ohella. Koulusta valmistuttuani ja vuoden verran tuntihommia tehtyäni aloitin työt Viphampaalla hammasteknikkona kuukausityöntekijänä, jollaisena urani jatkui seuraavat 11 vuotta. Jo silloin Viphammas oli Suomen kokenein oikomiskojelaboratorio ja nautin työstäni paljon. Sain kehittyä rauhassa omaa vauhtia, aloittaen kipsitöistä ja helpoista juotettavista kojeista aina edeten vaativampia aktivaattoritöitä kohden. Muistan Mikon sanoneen työt aloittaessani näin: ”2 vuotta kun väännät rautalankaa, niin alat pikkuhiljaa oppimaan” ja näinhän se tosiaan oli. Oikomiskojeet veivät mennessään ja kehityin taitavaksi oikomiskojeiden tekijäksi sekä hammastekninen ala kiinnosti muutenkin todella paljon.  Jossain vaiheessa työuraani kiinnostuin luennoimaan oikomiskojeista ja pitämään myös kursseja oikomiskojeiden valmistamisesta. Luennoin hammastekniikan kevätluentopäivillä sekä syksyn hammaslääkäripäivillä. Samalla olin Suomen Hammasteknikkoseuran virkistystoimikunnan vastaavana usean vuoden ajan ja hallituksen varajäsenenä edelleen. Viimeiset vuodet työssäni valmistin pääosin Twin Blockeja ja muita aktivaattoreita sekä mini-implanttikojeita. Rakastin työssäni käsillä tekemistä, merkityksellistä työtä tehden.

Oma 12 vuoden ja muiden työntekijöiden pitkät työurat samassa työpaikassa kertoo paljon siitä kuinka hyvä työnantaja Viphammas on. Työnantajana Viphammas oli mielestäni turvallinen ja varma, joka näkyi työnantajan reiluudessa työntekijöitä kohtaan monilla eri tavoin, kuten palkassa ja työsuhde-eduissa. Palkkamme olivat keskimääräistä korkeammat ja työsuhde-edut sellaiset, joista pystyi vain unelmoimaan. Mikko tietää miten pitää huolta työntekijöistä ja se on tärkeää sekä turvallisuuden, että viihtyvyyden kannalta. Mikko vei meidät aina kerran viikossa lounaalle Tapiolaan tai viimeisimpinä aikoina tilasimme ruokaa työpaikalle työnantajan kustantamana. Mikko järjesti meille säännöllisesti virkistystapahtumia mikroautoilun, huvipuistokäynnin, leffaillan, minigolfin, cocktailkurssin tai lukuisten yhteisten illallisten muodossa. Laaja työterveyshuolto, hammaslääkärin, hierojan sekä fysioterapeutin palvelut kuuluivat myös työsuhde-etuihimme. Lisäksi työntekijöille maksettiin vuosittain bonuksia (nyk. henkilöstörahasto) sekä liikunta- ja kulttuuriseteleitä sai vuosittain ison määrän. Työntekijöillä oli mahdollisuus myös puhelin- sekä työsuhdepyöräetuun, joita itse käytin molempia. Myös se lisäsi työviihtyvyyttä, kun työnantajan hankkimista vastamelukuulokkeista soi päivän aikana musiikki, äänikirjat tai eri podcastlähetykset. Työssäni ei ikinä joutunut toteamaan, että ”onko kello vasta noin vähän”, vaan enemmänkin, ”oho, kello onkin jo noin paljon”.

Tietynlainen varmuustekijä työssäni oli se, että oikomiskojeet eivät Suomesta lopu ja etenkin kun laboratorio on Suomen kokenein siinä mitä tekee, tilauksia tuli koko ajan lisää ympäri maata. Työn ja vapaa-ajan tasapaino näkyi siinä, että ylitöitä jokainen saa tehdä, mutta ei missään nimessä ollut pakko. Vaikka kuka nyt ei tuplapalkalla haluaisi ylitöitä tehdä viikonloppuisin, heh heh. Jokaista työntekijää arvostettiin yksilöinä ja työpaikalla otettiin hyvin huomioon erilaiset elämäntilanteet ja muut elämän haasteet niin, että jokaisella olisi hyvä ja turvallinen työpaikka. Yhteishenki työpaikalla oli hyvä ja puhalsimme yhteen hiileen. Jos jollain oli kiire omien töiden kanssa, joku toinen auttoi aina kun vain apua kysyi.

Oppimismahdollisuudet Viphampaassa olivat erinomaiset. Osallistuimme työntekijöiden kanssa  vuosittain syksyn hammaslääkäripäiville sekä keväisin hammastekniikan luentopäiville. Työnantaja kustansi työntekijöille, matkat, majoituksen ja luennot. Tämän lisäksi aika ajoin työnantaja selvitti kursseja ja koulutuksia, joita tarjosi henkilökunnalle. Koulutukset ja uuden oppiminen lisäävät jo valmiiksi merkityksellisen työn tärkeyttä työntekijöille. Samalla kun kouluttauduimme, pysyimme parhaana siinä mitä teimme ja valmiiksi jo osasimme. Viphampaassa kiinnitettiin paljon huomiota viimeisimpinä vuosina ympäristöasioihin, osittain myös omasta aloitteestani. Nykyisin Viphammas on kompensoinut vuosittaiset hiilidioksidipäästöt, joten laboratorio on hiilineutraali. Suuri osa töistä kulkee polkupyörälähettien kyydillä tai Postin hiilineutraaleilla Green palveluilla. Viphampaassa kierrätetään eri materiaalit ja autokanta on muuttumassa täyssähköiseksi auto kerrallaan. Muutos kerrallaan ympäristöystävällisemmäksi. Olen kiitollinen kaikesta siitä mitä opin Viphampaalla ja siitä kuinka hyvässä työpaikassa sain työskennellä.

Kaikki hyvä kuitenkin loppuu aikanaan ja uudet haasteet ja tehtävät odottavat minua. Olen ylläpitänyt vapaa-ajallani viiden vuoden ajan Roskapäivä nimistä Instagram sivustoa, josta on tullut minulle merkittävä asia ja hallitseva osa elämääni. 9000 seuraajan Roskapäivä on luonnon roskaantumiseen keskittyvä sivusto ja tätä nykyä myös samalla itselle sivutoiminen yritys. Roskapäivästä on tullut yhteisömäinen sivusto, jossa haastan seuraajiani mukaan erilaisiin roskankeräyshaasteisiin ja muuhun toimintaan puhtaamman luonnon puolesta. Nuorten opettaminen luonnon roskaantumiseen liittyvissä asioissa on ollut unelmani Roskapäivän alusta asti. Joskus unelmilla on tapana toteutua ja minun kohdallani kävi nyt niin. Sain kuin sainkin kuluvalle vuodelle apurahan Koneen Säätiöltä, jotta voin alkaa järjestää roskapäiviä helsinkiläisissä kouluissa, sekä siivoustapahtumia Helsingin eri kaupunginosissa.  Tämän kaiken vuoksi jätin nyt päivätyöni hammasteknikkona ja ryhdyn täysipäiväiseksi Roskapäivän kehittäjäksi. Olen innoissani Roskapäivän tulevaisuudesta ja siitä mihin roskat minut vievät.

Hammasteknikon työni on ollut iso osa elämääni ja viimeisestä työpäivästäni hammasteknikkona on vielä vähän aikaa. Siksi en vielä tässä vaiheessa osaa täysin kuitenkaan kuvitella etten enää ikinä tekisi hammasteknikon töitä. Aika näyttää mitä tapahtuu ja mitä elämässä tapahtuu, sitä kun ei etukäteen voi tietää. Kun tämän tekstin on lukenut, ei voi ainaakaan jäädä epäselväksi, että Viphammas on varmasti Suomen paras hammaslaboratorio olla töissä, kunhan vain oikomiskojeet kiinnostavat 😉 Tämän vuoksi haluankin sanoa uusille ja kiinnostuneille työnhakijoille, olkaa rohkeasti yhteydessä Viphampaaseen.

Terveisin, Teemu Oinio ”Roskapäivä Eino”